Kemijärven vesistö
Lapin maakunnassa sijaitseva Kemijärvi kuuluu Kemijoen vesistöalueelle, joka on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin vesistöalue Vuoksen vesistön jälkeen. Varsinainen Kemijoen pääuoma saa alkunsa Pelkosenniemeltä, missä Kemijoen suurimpiin järviin kuuluu säännöstelty Kemijärvi. Kemijärven laajuus on suurimmillaan 285 km2. Järvi on luonteeltaan läpivirtausjärvi ja Kemijärven veden laatu on hyvä.
Kemijärvi on lukuisten vaarojen ympäröimä vesialue, jossa läpivirtausjärvelle tyypilliset kapeikot ja syvät rannat vuorottelevat. Kalalajeina ovat pohjoisen pallonpuoliskon ainut alkuperäinen kuha, kooltaan vaihteleva hauki, jättiahven ja vapaalla Yli-Kemillä syntynyt taimen, joka saalistaa järven vahvaa muikkukantaa.
Kemijärven vesistön käyttöön kuuluvat merkittävänä osa-alueena säännöstely, kalastus ja veneily. Kemijärvi on Kemijoen vesistön keskusjärvi ja Suomen säännöstellyin luonnonjärvi. Vesi on luonnollinen ja tehokas tapa varastoida energiaa. Sadevesi ja keväällä sulava lumi varastoidaan järviin ja varastoaltaisiin. Näin vettä on käytettävissä energiantuotantoon kuivalla säällä ja talvella. Myös Kemijärveä käytetään lähinnä vuodenaikojen vaihtelun mukaisten tuotantotarpeiden täyttämiseen.
Vesivoimarakentamisessa ja vesivoiman tuotannossa on huomioitu paikallinen ympäristö ja asukkaat. Ympäristövaikutuksia ehkäistään, lievennetään ja seurataan viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ja vapaaehtoisin toimin.
Kemijärven säännöstelyn avulla tuotetaan vesivoimaa ja vähennetään tulvariskiä. Säännöstely hoidetaan Seitakorvan voimalaitoksella, joka on yksi Suomen suurimpia vesivoimalaitoksia.