Isokylän kyläyhdistys ry
Pieni, idyllinen Kemijärven itärannalla uinuva 450 asukkaan kylä, jossa asukkaat viihtyvät hyvin järvimaisemissaan. Asumattomia taloja ei juuri ole, vaikka asukkaat ikääntyvät.
Isonkylän koulut ja opettajien entinen asuntola Kemijärven rannalla.
Hyviä hiekkarantoja uimiseen on runsaasti, paras kuitenkin Kalkonniemi tulipaikkoineen ja pukeutumistiloineen. Geokätköilijätkin viihtyvät Kalkonniemessä kätköjä etsiskellen.
Kalkonniemen Piilopato on myös hyvä kalapaikka niin talvella kuin kesälläkin. Talvella ja varsinkin keväisin jäidenlähdön aikaan toukokuussa Piilopadon kuohut ovat nähtävyys.
Piilopato on oiva hauenkalastuspaikka ja kokoaa virvelimiehet keväisin Kalkonniemen rannalle.
Kauniita järvimaisemia voi ihailla Ämmänvaaran laelta ja Kotavaaran näkötornista. Kemijärvi on myös hyvä muikkuvesi ja nuottakunnat vetävät muikkua kesällä ahkerasti.
Nuottakunta Ämmänselällä, taustalla Ämmänvaara, jonka laella on muinainen uhripaikka.
Ailangan hietikot ovat maankuulut kauneudestaan. Erämaisesta rauhasta voi nauttia kilometrien mittaisilla hiekkarannoilla Kenttäniemessä ja Ailanganlahdella. Tulipaikka on Ailanganlahden puolella ja parkkipaikalta on vajaan kilometrin kävelymatka tulipaikalle.
Nykyaikainen majoitus löytyy Kultaniemestä, Ruuhiniementien varresta Kylmälahden rannalta. Kultaniemessä on nykyaikainen, ylellinen varustus ja veneet kalastukseen. Kultaniemeä ja Kultakankaan mökkejä vuokraa Antti Kerkelä 040-5330 457 antti.kerkela@pp.inet.fi
Saman Ruuhiniementien varrella on myös Isokylän Metsästysseuran Seitapirtti Marjalammen rannalla. http://www.isokylanmetsastysseura.fi/seitapirtti
Mökkejä vuokrataan Isollakylällä Kotajärven ja Kummunjärven rannalla 4 hengen mökkiä. Mökkejä vuokraa Pertti Moilanen, tiedustelut: p.veli.moilanen@gmail.com tai 0400-130 541, Kalamiehenkatu 9, 98100. Tarvaslammen rannalla keskellä kylää on Jaakko Lahden 2 aikuisen ja parin Lapsen vuokramökki tiedustelut: jaakko.iisak@luukku.com tai 040-5059 216, Tarvaantie 124, 98400 Isokylä .
Kalavetenä Kemijärvi on kuuluisa ja Kemijärven haukea on viety kuivattuna kapahaukena katolisena aikana Keski-Euroopan ja Ruotsin hoveihin tuhansia kiloja joka vuosi paastonajan ruoaksi. Uudisasukkaat ja lappalaiset ovat käyneet silloin käräjiä pyyntioikeuksistaan, eivätkä surmatkaan ole tuiki tuntemattomia silloisissa kalariidoissa.
Haukia Kemijärvessä riittää niin talviverkottajille kuin kesällä perinteisille rysäpyytäjillekin. Eikä hauki ole tuiki tuntematon uistelijoille tai onkimiehillekään. Viime vuosina myös kuhakanta on elpynyt maailman pohjoisimmassa esiintymisjärvessään.
Kalakaverukset talviverkoilla Kemijärven Askanseljällä.
Myös lohipatoja on pidetty Kemijärven salmissa ja niemien kannoissa. Kuuluisimmat lohipadot ovat olleet pappilan patoja Luuksinsalmessa ja viimeisin Patojärven laskuojassa. Näistä padoista kirkkoherra sai alustalaisilleen lohta niin paljon, että kirkonkirjoihinkin merkittiin pykälä, että lohta sai olla tarjolla vain viitenä päivänä viikossa, kahtena päivänä täytyi palkollisille tarjota muutakin särvintä.
Pilkkimiehellekin Kemijärvi tarjoaa elämyksiä ja pataan pantavaa.
Kuvat ja teksti: Jorma Särkelä