Kemijärven säännöstelyn perusperiaatteet ja lupaehdot

Vesivoimatuotannon lupaehdot määräävät Kemijärven säännöstelyn eli vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden rajat. Sekä vesivoiman tuottaja Kemijoki Oy että viranomainen Lapin ELY-keskus seuraavat ja valvovat lupaehtojen mukaista vesistön käyttöä jatkuvasti. Nopeasti muuttuvat sääolosuhteet tai voimalaitosten viat sekä muut häiriöt voivat johtaa poikkeamiin, joista raportoidaan viranomaiselle.

Tutustu Kemijärven lupaehtoihin täältä: Kemijärven säännöstelyn lupaehdot.pdf

Kemijärven säännöstelyrajat.png 
 

Kemijärven vuotuinen säännöstely voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen, joita ovat täyttövaihe, kesäkausi ja tyhjennyskausi.

Täyttövaiheessa kerätään vettä kuivempien säiden varalle

Täyttövaihe on yleensä huhti-kesäkuussa, kun sadevettä ja keväällä sulavaa lunta varastoidaan järveen. Lumen sulamisen käynnistyessä ja tulovirtaaman lähtiessä voimakkaaseen kasvuun järven pinta nousee hyvin nopeasti, sillä valuma-alue on laaja ja järvipinta-ala siihen verrattuna suhteellisen pieni.

Kemijärven täyttövaiheen alussa Termusniemen piilopadon alapuolisen järvialueen vedenpinta on alimmillaan ja Kulmunki-Seitakorva -välisen kanavaosuuden veden purkauskyky rajoittaa juoksutuksen määrää järvestä Seitakorvan voimalaitoksella. Kun järven täyttö etenee, seurataan tulovirtaaman muuttumista ja järvessä jäljellä olevaa varastotilavuutta. Tavoitteena on täyttää Kemijärvi, jotta vettä on käytettävissä energiantuotantoon myös kuivalla säällä ja talvella.

Kesäkauden juoksutukset riippuvat säästä

Kesäkautena järveä käytetään suositusrajojen mukaisesti. Tavoitteena on pitää järven pinta korkeudella 148,80–148,60 metriä. Runsaiden sateiden seurauksena tulovirtaama järveen voi kuitenkin nousta hyvinkin paljon lyhyen ajan kuluessa. Tämä taas aiheuttaa vedenpinnan nousua juoksutuslisäyksistä huolimatta. Järven alapuoliselle jokiosuudelle tämä näkyy virtaaman nopeana kasvuna. Järvessä olevaa tilavuutta käytetään tilapäisesti puskurivarastona, kunnes tulovirtaama laskee. Näin päästään palaamaan edellä mainitulle tavoitepinta-alueelle.

Mikäli tulovirtaama pienenee pitkän sateettoman jakson seurauksena niin, että järven pinta laskee lähelle lupaehtoalarajaansa 148,35 metriä, Porttipahdan voimalaitoksen juoksutusta lisätään.

Tyhjennyskaudella vesivoimalla täydennetään tuotantotarpeita

Talvella, kun vesi jää lumena maastoon, sähköntuotannossa käytetään järviin varastoitu vettä. Kemijärveä käytetään lähinnä vuodenaikojen vaihtelun mukaisten tuotantotarpeiden täyttämiseen. Tyhjennyskausi alkaa syyskuun alkupuolella, ja se jatkuu huhtikuulle. Ajoitus vaihtelee syksyn sateisuuden mukaan.

Järven pinta pyritään pitämään tason 148,80 metriä alapuolella ennen jääkannen muodostumisvaihetta. Näin pyritään estämään rantajäiden laiturirakenteille ja rantaviivan maa-aineksille aiheuttamat vahingot.

Jotta järvialueelle saadaan muodostettua yhtenäinen jääkansi, juoksutetaan Seitakorvasta pääsääntöisesti vähintään tulovirtaamaa vastaava määrä vettä niin, että järven pinta pysyy samana tai laskee yhtenäisesti. Tilapäisesti ja lyhytaikaisesti järven pinta saa nousta muutamia senttimetrejä, mikäli vedennousun seurauksena jään päälle ei nouse vettä.

Kun järven pinta saavuttaa tason 146,20 metriä, Termusniemen piilopadon yläpuolisen alueen pinta ei laske kuin tulovirtaaman vaihtelun rajoissa. Näin se on mahdollisesti alimmillaan 146,00 metrin korkeudella ennen kevään tulvaa.

Termusniemen alapuolisen järvialueen vedenpintaa ei päästetä laskemaan tason 144,00 metriä alapuolelle ennen maaliskuun 20. päivää, eikä tason 143,00 metriä alapuolelle ennen huhtikuun 10. päivää Kemijärven säännöstelyn kehittämistyöryhmän ohjeistuksen mukaisesti. Kulmungin vedenpinta pyritään pitämään alimmalla tasolla 142,00 metrissä mahdollisimman lyhyen aikaa ennen tulovirtaaman kasvun aikaansaamaa pinnan nousua.